Viime bloggauksessa esittelin Paraloid ja eläinliima-kokeiluja. Ne etenivät siihen malliin, että eläinliimapalanen oli aivan hitusen aavistuksen kärpäsenpierun verran kestävämpi. Joten ohjaajani Dr. Engel sanoi, että sitä sitten. No mielestäni tuo testihän ei ollut aivan täydellinen, Paraloidin määrä oisi voinut olla hiukan suurempi liuoksessa ja se olisi varmaan heti vaikuttanut. Tosin Dr. Engel oli jo alussa sitä mieltä, että käytetään eläinliimaa kun Paraloidin liukeneminen Butanol-1:een ei meinannut onnistua. Johtuiko tämä siitä, että hänellä ei ole aineesta lainkaan kokemusta? No ei ole minullakaan, mutta olisin mielelläni perehtynyt vielä asiaan.
Tämäkin asia on sellainen mistä voisi puhua ja väitellä ikuisuuden, laitetaanko tähän nyt sitten eläinliimaa, jota on käytetty kautta aikojen, mutta joka on ötököiden suurta herkkua, vaiko keinotekoista ainetta joka on monessa yhteydessä erittäin hyväksi havaittu ja sen ikääntymisominaisuudet ovat todella hyvät. Vaikkakin liikkuu huhuja itsesyttyneistä ikoneista jotka oli käsitelty asetoniin liuotetulla Paraloidilla (mutta se lienee asetonin vika ennemin kuin Paraloidin?). No joka tapauksessa, me päädyimme eläinliimaan.
 |
| Worm attack in 16th century book. Wooden cover very fragile in the inner edge. |
Tässäpä kuva kannen puolelta, reikiä niin maan vimmatusti ja nahan alla puussa sitten kujaa jos jonkinlaista.
Ja tältähän se sitten näyttää sisäpuolelta, se vankka puulevy.
 |
| Well, what can you say, a total mess after the worms and also squeezing from the middle where the damages are worst. |
 |
| Injecting ethanol to wood through wormholes. |
Ruiskun avulla injektoin puuhun ensin hieman etanolia ja sitten eläinliimaa. Etanoli avaa reitin eläinliimalle, muuten se vain muodostaisi helmen ja imeytyisi hitaasti. Näin eläinliiman saa kulkemaan syvemmälle huokoiseen madonsyömään puuhun.
Koska ulkokannen puolelle ei pääse kovin helposti tuolta sisäpuolelta, injektoin ensin reikien kautta ulkopuolelta. Monessa kohtaa neula upposi puuhun (tietenkin kannen suuntaisesti, ei pystysuoraan kohti) kuin kuuma veitsi voihin, paljastaen erittäin hyvin syötyjä kohtia.
 |
| Injecting animal glue as far into the wood as it goes. |
Sisäpuolelta injektoin myös ja liimaa koetin saada kulkemaan niin pitkälle kuin huonoa, haurasta ja huokoista puuta riitti. Tämän jälkeen annoin kohteen kuivua ihan rauhassa ennen seuraavaa vaihetta.
Seuraava vaihe on sitten puuttuvien kohtien täydentäminen. Sekin on aihe josta voidaan puhua viikkokausia ja vääntää kättä, mutta tämän kohdalla nyt puuttuvat alueet täydennetään.
Eniten puuttui niistä kohdista mistä voi kuvitella henkilän ottavan tiukasti kiinni kirjaa hyllystä ottaessaan, nimittäin keskivaiheilta. Ylä- ja alareunassa oli jokseenkin niin pitkälle kansimateriaalia jäljellä kuin pitääkin, keskellä olikin sitten ihan toinen tilanne. Joka tapauksessa konservoinnin jälkeen on ohjeistettava kohteen omistajaa, että mielummin muualta kiinni kuin tuosta, sillä ei tämä konsolidointi ja täyttöratkaisu ole mikään ihmepelastus, mutta tilanne tulee olemaan hieman parempi.
 |
| Well equipped is almost ready. Woodpieces, sawdust, animalglue and tools. |
Ensin kerätään kaikki tarpeellinen pöydälle. Vasemmalla on uusia puupalasia jos keskellä olevat alkuperäiset loppuvat. Oikeanpuoleisimpaan tulee kohta sahajauhoa ja eläinliimaa.
Lasipurkissa, joka on lasipurkissa, on eläinliimaa, se pidetään kuumassa vesihauteessa jotta pysyy juoksevana. Sitten on lempparityövälineeni, eli hammaslääkärin rapsutin, sutiparin vieressä ylävasemmalla. Siinäpä ne tärkeimmät sitten onkin. Ruiskuja tullaan myös vielä tarvitsemaan.
 |
| Adding glue in the middle, let it moist the sawdust and mix. |
Kaikki varmaankin osaa sotkea sahajauhoa ja liimaa keskenään, mutta laitan tähän nyt kuitenkin hienon kuvan kuinka se tehdään helposti. Toki jokaisella on varmaankin omat kikkansa, mutta helpoiten pääsee kun tekee kolon keskelle sahajauhoa ja sitten lisää liimaa. Liima imeytyy ulospäin sahajauhoon ja kun kaikki on imeytynyt, sekoitetaan ja lisätään hiukan liimaa vielä jotta siitä saadaan helposti työstettävää.
Myös kun pigmenttiä sekoitetaan sideaineeseen ennen hiertämistä, tekniikka on sama. Mutta sillä ei nyt ole mitään tekemistä tämän kirjan kanssa, piti vain kirjoittaa jotain lisää, ettei jäisi ärsyttävää tekstitöntä koloa tähän.
Tässä on se pahin kohta, tavaraa puuttuu oikein urakalla ja sekin mitä
on, on hyvin syötyä ja erittäin haurasta. Tämän täyttöön tarvitaan tuon
tahnan lisäksi niitä pieniä puunpalasia, alkuperäisiä niin pitkälle kuin
riittää.
 |
| The biggest gap is going to be filled with the paste and original pieces layer by layer, letting it a little bit dry in between. |
Eräänlaisella muurausmetodilla mennään, ensin vähän tahnaa ja sitten täyttöpalaa ja kohta taas tahnaa jne. Täyttöpaloja käytetään siksi, ettei paikatusta alueesta tule liian tiivis paikkaamattomaan nähden. Vähän niinkuin paperia paikatessakin, paikan tulee olla ohuempaa materiaalia kuin alkuperäisen, jotta jos jännitteitä syntyy tai samassa kohtaa on yhä repeämisen vaara, se paikka repeää eikä paikan vierestä.
 |
| Adding paste into holes and other missing areas with a dentist tool, which is my favorite tool of all my tools in conservation. |
|
Hammaslääkärin työkalulla sitten ujuttelen liima-sahajauhomassaa tarvittaviin koloihin ja aukkopaikkoihin. Ihan joka koloon sitä ei tulla laittamaan, pääasia on, että isoimmat alueet saadaan täytettyä. Pelkkään reikään massaa ei siis laiteta, mutta nekin alueet kovettuvat injektoidulla eläinliimalla.
Tässä sitten pinseteillä tuupataan minimaalisen pientä alkuperäistä puupalaa kolon täytteeksi. Ne eivät todellakaan tule olemaan alkuperäisillä paikoillaan, suurin syy siihen ehkä on, että alkuperäisistä paikoista ei ole hajuakaan, sillä kaikki se irtomuhju on seilannut tuolla kannen sisällä mihin sattuu. Toiseksi, koska kyseessä on osa joka on molemmin puolin päällystetty, tarvitsee sen vain olla jokseenkin ehjä ja tukeva.
Eri asia on, jos kyseessä olisi vaikka jokin näkyvä ja tärkeä kohta, josta ei tässä tilanteessa enää tiedettäisi miltä sen kuuluisi näyttää. Silloin ei randomisti tuuppailtaisi paloja mihin sattuu.
 |
| Filling parly done, now it is left to dry and then have to check how is it working. |
Tässä vielä kuva osittain suoritetusta täytöstä sekä sen jälkeen on vielä pinnan kautta tiputeltu eläinliimaa rakenteeseen. Niin ja nuo valkoiset palat eivät ole sokeria, ne on styroksia ja kuten nokkelimmat ovat jo huomanneet, niiden tärkeä ja tarpeellinen tehtävä on pitää tuo pergamentti koholla jotta pääsen paremmin työskentelemään.
Nyt täytetyt alueet ovat jätetty kuivumaan, tuli näes muita hommia. Esimerkiksi eräässä luostarissa tuli piipahdettua perjantaina työkeikalla ja tänään menikin aika tovin sen keikan valokuvien järjestämisessä. Käytiin nimittäin yksi hylly karttakirjoja läpi ja tehtiin pikainen kunto-, konservointi- ja kustannusarvio. Joka opuksesta otettiin kuva ja kirjattiin signum sekä vauriot, että kustannusarvio ylös.
Vaan johan tässä oli taas purtavaa yhdelle kertaa, ensi keralla lisää tästä ja ehkä jostain muustakin, ettei ala tympimään. Jaa niin, laitetaas vielä kuva tähän, jotta uskotte, että minä itte.
 |
| Yes, it is me, really, and working too. |
